Näytetään tekstit, joissa on tunniste digitaalinen toimintaympäristö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste digitaalinen toimintaympäristö. Näytä kaikki tekstit

maanantai 28. huhtikuuta 2014

Lyhyesti opparista ja sen tuloksista

Kurssin alussa lupasin jakaa teille opinnäytetyöni tuloksia. Kurssi on käymässä vähiin ja tuntuukin, että se loppuu nopeammin, kuin olin ajatellutkaan.

Opinnäytetyöni aiheena oli markkinointiviestinnän mittaaminen digitaalisessa toimintaympäristössä ja case yrityksinä minulla olivat suomalaiset B2B- yritykset, jotka tässä tapauksessa ovat toimeksiantajayritykseni asiakkaita. Henkilöt, joille kysely lähetettiin, toimivat päättävissä asemissa yrityksissä.

Suoritin tutkimuksen määrällisenä tutkimuksena ja kysely lähetettiin 1185 henkilölle, joista 189 vastasi tutkimukseen. Näin ollen vastausprosentti oli 16%, johon olen enemmän kuin tyytyväinen. 

Lyhyesti tuloksista:
- Vastaajista 31,75% naisia ja 68,25% miehiä
- Yritysten toimialat: teollisuus, rakentaminen, kauppa, palvelut, monialat
-Yritykset markkinoivat tuotteitaan:
  •  Tilattavissa sanoma- ja paikallislehdissä
  • Ilmaisjakelulehdissä
  • Iltapäivä- ja aikakausilehdissä
  • Painetuissa hakemistoissa
  • Yritysten omilla kotisivuilla
  • Verkkomainonnassa
  • Sähköisissä hakemistoissa
  • Some
  • Televisiossa ja radiossa
  • Perinteisellä suoramarkkinoinnilla
  • Sähköpostilla
  • Mobiilissa
  • Telemarkkinointi
  • Sponsoroinnilla
  • Esitteillä, messuilla jne. 
 Vain 52,97% vastaaja yrityksistä laatii erillisen mainosbudjetin ja 83,7% on olemassa erillinen markkinointi ja mainossuunnitelma. 34,6% vastaajista eivät laadi suunnitelmaa siten, että niiden tavoitteita olisi mahdollista mitata.


Suurin osa yrityksistä teettää asiakastyytyväisyystutkimuksia, mutta vain 30,9% teettää tutkimuksia, jotka liittyvät yrityksen brändiin ta imagoon. Surullista, mutta totta, vain 22,4% tekee markkinoinnin tuloksellisuuden ja mainonnan vaikuttavuuden mittausta. Mielestäni tämä on erikoista, sillä sehän on sama asia, kuin mittaisi tuottoa sijoitetulle pääomalle. 


Monet ovat myös vastanneet avoimiin kysymyksiin, etteivät koe digitaalisesta mainonnasta olevan hyötyä heidän toimiallallaan tai että firmalla ei ole varaa palkata ulkopuolista apua kehittämään tätä puolta. Ainoastaan 29,4% vastaajista arvioi, että heidän yrityksissään ollaan erittäin hyvin tietoisia digitaalisesta markkinoinnista ja sen tarjoamista mahdollisuuksia. 

Keskeisiä markkinoinnin mittareita, joita digitaalisessa toimintaympäristössä voidaan hyödyntää ovat:
  • Kuinka paljon asiakas keskimäärin tuottaa vuodessa?
  • Mikä on asiakkuuden odotettu kokonaiskesto (esim: vuosina)?
  • Mikä on asiakkuuden elinkaaren tuottoarvo seuraaville vuosille?
  • Millaiset asiakassegmentit ovat tuottavampia kuin toiset?
Näihin liittyen yritykset voivat myös teettää seuraavanlaisia tutkimuksia:
  • Asiakastyytyväisyystutkimukset
  • Yrityksen ja sen tuotteiden brändiin, tunnettuuteen tai imagoon liittyvät tutkimukset
  • Mainonnan huomioarvotutkimukset ja tuloksellisuuden mittaaminen
  •  Markkinoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittaaminen
  • Kilpailutilanteen tutkimukset

Valitettavasti kurssin aika loppuu kesken, jotta pystyisin kertomaan kunnollisia tuloksia tutkimuksestani. Olen aika järkyttynyt, että Suomessa ollaan erittäin alkeellisella tasolla kansainvälisiin yrityksiin nähden. Ihmettelen myös, miten päättävässä asemassa olevat ihmiset voivat todella olla sitä mieltä, ettei digitaalisista kanavista ja niiden tehokkuuden mittaamisesta ole hyötyä heille. Maailma digitalisoituu ja yritysten täytyy pysyä kehityksessä mukana, myös B2B- puolella.

Toivottavasti tästä sai edes vähän irti aiheesta.



-Sari
     

tiistai 1. huhtikuuta 2014

Kauppa siirtyi verkkoon - Suomi myöhästyi?

Sattuipas kohdalle juuri minua kiinnostava aihe. Opinnäytetyöni käsittelee aihetta: Markkinoinnin mittaaminen digitaalisessa toiminta ympäristössä ja casena on suomalaiset B2B-yritykset. Oma tutkimukseni on vasta vetämässä, voin kertoa teille tuloksistani tarkemmin, kun saan vastaukset.

Suomalaisia verkkokauppoja on vielä olemassa suhteellisen vähän, kun verrataan ulkomaiseen tarjontaan. Maailman digitalisoituminen on mahdollistanut reaaliaikaisen vuorovaikutuksen asiakkaan ja yrityksen välillä sekä B2C- että B2B-puolella. Digitalisoituminen mahdollistaa reaaliaikaisen vuorovaikutuksen lisäksi myös sen, että yritys pystyy reagoimaan asiakkaidensa tarpeiden muutoksiin sekä asiakkaiden mieltymyksiin ennätys nopeasti. 

Monet yritykset, varsinkin B2B-puolella, eivät ole vielä ymmärtäneet kuitenkaan sitä, kuinka tärkeää mainonta on digimaailmassa. Kauppalehti julkaisi elokuussa 2013 artikkelin, joka käsitteli Magneta Avisoryn toteuttamaa tutkimusta. Tutkimuksessa vertailtiin suurimpien suomalaisten yritysten digitaalista edistyneisyyttä. Digitaalisuuden osa-alueita olivat: verkkokauppa, mainonta, tuotekokemus, asiakkuus, mobiili ja sosiaalinen media. Tutkimuksessa oli mukana 35 yrityksen 44 eri brändiä. Valitettavasti tutkimustulokset osoittivat, että suomalaiset ovat vielä kaukana kansainvälisestä tasosta. Viitaten aiempaan sosiaalisen median trendejä postaukseen, 31%:lla yrityksistä ei ollut mobiilioptimoituja sivuja ollenkaan ja vain 24% yrityksistä esittelee tuotteitaan videon avulla.

Digitaalisessa toimintaympäristössä oleellinen osa markkinointistrategiaa on määritellä se, millainen läsnäolo hakukoneissa halutaan. Tämä pitää huomioida niin verkko- kuin mobiilisivuja rakennettaessa. Nykyisen web-analytiikan avulla voidaan mitata hyvin tarkkaan haun vaikutusta omaan kaupalliseen liikenteeseen. Hakukonemarkkinointi on vallankumouksellista. Segmentointi voidaan melkein "unohtaa", sillä laajan yleisön joukosta löytyvät ne, jotka ovat kiinnostuneita ja etsivät itse tietoa.

Oma suhteeni verkkokauppaan on se, että selailen verkkokauppoja lähes viikottain. Monesti myös tilaan tuotteita, esimerkiksi vaatteita, netistä. Kun harkitsen jotain suurempaa ostosta, vertailen aluksi hintoja ja tuotevalikoimaa eri kauppojen välillä netin kautta. Netin kautta tilaaminen on helppoa, monesti yritys ei velota edes postikuluja ja palauttaminenkin on ilmaista. Ymmärrän hyvin, että kuluttajat siirtyvät pikkuhiljaa verkkokauppoihin. Voihan nettiostokset nykyään jopa maksaa osissa, jos koko summaa ei huvita maksaa kerralla. 


-Sari