Sattuipas kohdalle juuri minua kiinnostava aihe. Opinnäytetyöni käsittelee aihetta: Markkinoinnin mittaaminen digitaalisessa toiminta ympäristössä ja casena on suomalaiset B2B-yritykset. Oma tutkimukseni on vasta vetämässä, voin kertoa teille tuloksistani tarkemmin, kun saan vastaukset.
Suomalaisia verkkokauppoja on vielä olemassa suhteellisen vähän, kun verrataan ulkomaiseen tarjontaan. Maailman digitalisoituminen on mahdollistanut reaaliaikaisen vuorovaikutuksen asiakkaan ja yrityksen välillä sekä B2C- että B2B-puolella. Digitalisoituminen mahdollistaa reaaliaikaisen vuorovaikutuksen lisäksi myös sen, että yritys pystyy reagoimaan asiakkaidensa tarpeiden muutoksiin sekä asiakkaiden mieltymyksiin ennätys nopeasti.
Monet yritykset, varsinkin B2B-puolella, eivät ole vielä ymmärtäneet kuitenkaan sitä, kuinka tärkeää mainonta on digimaailmassa. Kauppalehti julkaisi elokuussa 2013 artikkelin, joka käsitteli Magneta Avisoryn toteuttamaa tutkimusta. Tutkimuksessa vertailtiin suurimpien suomalaisten yritysten digitaalista edistyneisyyttä. Digitaalisuuden osa-alueita olivat: verkkokauppa, mainonta, tuotekokemus, asiakkuus, mobiili ja sosiaalinen media. Tutkimuksessa oli mukana 35 yrityksen 44 eri brändiä. Valitettavasti tutkimustulokset osoittivat, että suomalaiset ovat vielä kaukana kansainvälisestä tasosta. Viitaten aiempaan sosiaalisen median trendejä postaukseen, 31%:lla yrityksistä ei ollut mobiilioptimoituja sivuja ollenkaan ja vain 24% yrityksistä esittelee tuotteitaan videon avulla.
Digitaalisessa toimintaympäristössä oleellinen osa markkinointistrategiaa on määritellä se, millainen läsnäolo hakukoneissa halutaan. Tämä pitää huomioida niin verkko- kuin mobiilisivuja rakennettaessa. Nykyisen web-analytiikan avulla voidaan mitata hyvin tarkkaan haun vaikutusta omaan kaupalliseen liikenteeseen. Hakukonemarkkinointi on vallankumouksellista. Segmentointi voidaan melkein "unohtaa", sillä laajan yleisön joukosta löytyvät ne, jotka ovat kiinnostuneita ja etsivät itse tietoa.
Oma suhteeni verkkokauppaan on se, että selailen verkkokauppoja lähes viikottain. Monesti myös tilaan tuotteita, esimerkiksi vaatteita, netistä. Kun harkitsen jotain suurempaa ostosta, vertailen aluksi hintoja ja tuotevalikoimaa eri kauppojen välillä netin kautta. Netin kautta tilaaminen on helppoa, monesti yritys ei velota edes postikuluja ja palauttaminenkin on ilmaista. Ymmärrän hyvin, että kuluttajat siirtyvät pikkuhiljaa verkkokauppoihin. Voihan nettiostokset nykyään jopa maksaa osissa, jos koko summaa ei huvita maksaa kerralla.
-Sari
Sinun kannattaa kirjoittaa opinnäytetyöstäsi ja sen etenemisestä tässä blogissa. Samalla brändäät itseäsi markkinoinnin mittaamisen asiantuntijaksi digitaalisessa ympäristössä ja annat oivalluksia muille kurssilaisille. Tämä postaus sopii hyvin Simon luennon jatkoksi. Lukekaa!
VastaaPoistaHyvä teksti! Markkinoinnissa on puhuttu vuosikymmeniä segmentoinnin tärkeydestä ja nyt tämän verkkovallankumouksen jälkeen se voidaankin unohtaa. Näin ne asiat voi muuttua.
VastaaPoistaTäytyy vielä itse kommentoida tähän, että mielestäni Suomi todellakin myöhästyi, mutta vielä ei kuitenkaan taida olla liian myöhäistä?
VastaaPoistaVarmistan vielä, että tiesit säädösten muuttumisesta. Nykyään myyjä voi velvoittaa asiakkaan maksamaan palautuksesta aiheutuvat postimaksut. Läheskään kaikki yritykset eivät tosin käytä tätä mahdollisuutta hyväkseen, vaan ovat ikään kuin kilpailuetuna säilyttäneet asiakkaalle ilmaisen palautuksen. Itse ainakin tutkin tämän kohdan erityisen tarkasti, kun olen jotain ostamassa.
VastaaPoistaTiesin kyllä. Olen kuitenkin huomannut, että ainakin niissä nettikaupoissa, joista olen itse tilannut, on palauttaminen ollut aina ilmaista. Epäilen, että palauttaminen on ilmaista juurikin kilpailuedun kannalta.
Poista